Julkiset hankinnat kattavat vuosittain miljardeja euroja – Suomessa noin 47 miljardia ja koko EU-alueella lähes 14 % bruttokansantuotteesta. Valtavan rahavirran alla piilee kuitenkin rakenteellinen kriisi: aito kilpailu on hiipumassa.
Euroopan laajuiset tilastot paljastavat huolestuttavan ilmiön. Niiden hankintojen määrä, joihin osallistuu vain yksi ainoa tarjoaja, on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Markkinat, joiden pitäisi olla erittäin kilpailullisia, ovat muuttumassa byrokraattisiksi monopoleiksi.
Mitä KKV:n data kertoo?
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore selvitys vahvistaa sen, minkä moni pk-yritys tietää jo ennestään: julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen on tehty liian raskaaksi. Esteenä ei ole halu tarjota, vaan hallinnollinen taakka.
Suurimmiksi esteiksi tunnistettiin:
- Liian suuret puitejärjestelyt: Hankinnat paketoidaan valtaviksi kokonaisuuksiksi, jolloin alueelliset ja pienemmät toimijat putoavat automaattisesti pelistä.
- Suhteettomat liikevaihtovaatimukset: Nuoret ja ketterät teknologia- tai palveluyritykset karsitaan pois jo esikarsintavaiheessa pelkkien talouslukujen perusteella.
- Joustamattomat vaatimuslistat: Julkiset ostajat vaativat usein vanhanaikaisia räätälöityjä ratkaisuja modernien SaaS- ja pilvipalveluiden sijaan.
Joka viides julkinen hankinta Euroopassa päättyy tilanteeseen, jossa saadaan vain yksi tarjous. Kun valinnanvara katoaa, veronmaksajien rahojen käyttö tehostuu huonosti ja innovaatiot tukahtuvat.
Vuotanut EU-luonnos: Mikä muuttuu?
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan laajaa hankintadirektiivien uudistusta. Vuotaneet asiakirjat viittaavat kolmeen suureen muutokseen, joiden tavoitteena on purkaa markkinoiden keskittymistä.
1. Pakollinen osiin jakaminen (Lot Splitting)
Nykyisin hankintojen jakaminen osiin on suositeltavaa, mutta vapaaehtoista. Uusi luonnos ehdottaa tästä sitovaa velvoitetta. Ostajan on pystyttävä perustelemaan erikseen, jos hankintaa ei jaeta osiin. Tämä antaa erikoistuneille pk-yrityksille mahdollisuuden tarjota osaa suuremmasta kokonaisuudesta.
2. Siirtyminen toiminnallisiin vaatimuksiin
Sen sijaan, että direktiivi määrittäisi tarkasti, miten jokin ohjelmisto tai palvelu on teknisesti rakennettava (mikä suosii vanhoja järjestelmätoimittajia), tulevaisuudessa on keskityttävä lopputuloksiin. Ostajan on määriteltävä, mitä halutaan saavuttaa, mikä avaa oven tekoälypohjaiselle automaatiolle ja moderneille työkaluille.
3. Hallinnollisen taakan katto
Luonnoksessa kaavaillaan EU-laajuista "kertatoimituksen periaatetta" yritystietojen todentamiseen. Yrityksen ei tarvitse toimittaa samoja perustustoiminnan papereita ja todistuksia uudelleen ja uudelleen jokaiseen mikrokilpailutukseen.
Uusi aikakausi
Ketterille teknologia- ja palveluyrityksille tämä muutos tarkoittaa suurinta markkinoiden avautumista kahteen vuosikymmeneen. Tulevaisuuden julkisia kilpailutuksia eivät voita ne yritykset, joilla on suurin lakiosasto täyttämässä lomakkeita – vaan ne, jotka hyödyntävät teknologiaa tarjotakseen parhaan ratkaisun läpinäkyvästi ja nopeasti.
Lähteet
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), selvitys julkisten hankintojen markkinakeskittymisestä, 2026.
- Euroopan komission sisäinen luonnos: Modernizing the Single Market Procurement Framework (via EURACTIV).