Hankintalaki uudistui — mikä muuttui ja mitä se tarkoittaa tarjoajille?
Eduskunta hyväksyi 10.6.2026 julkisia hankintoja koskevan hankintalain uudistuksen (HE 2/2026 vp). Muutokset tulivat voimaan 18.6.2026. Uudistus on merkittävin hankintalain päivitys vuosiin, ja sen vaikutukset näkyvät erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksissa osallistua julkisiin kilpailutuksiin.
Tässä keskeisimmät muutokset tarjoajan näkökulmasta.
1. Yksi tarjous ei enää riitä
Ehkä merkittävin yksittäinen muutos: jos avoimella menettelyllä toteutetussa kilpailutuksessa saadaan vain yksi tarjous, hankinta on keskeytettävä ja kilpailutus uusittava.
Tämä on suuri muutos, koska tähän asti jopa 60 prosenttiin kilpailutuksista on osallistunut enintään kaksi tarjoajaa. Uuden lain tavoite on selkeä — hankintayksiköiden on tehtävä enemmän työtä saadakseen tarjoajia mukaan.
Poikkeus: jos hankintayksikkö on tehnyt markkinakartoituksen ja voi osoittaa, ettei markkinoilla yksinkertaisesti ole kuin yksi toimittaja, keskeytystä ei vaadita. Kilpailutusta ei myöskään tarvitse uusia useammin kuin kerran.
Mitä tämä tarkoittaa tarjoajalle? Enemmän mahdollisuuksia. Kun kilpailutuksia uusitaan, syntyy uusi tilaisuus jättää tarjous — erityisesti aloilla joissa aiemmin yksi iso toimija on voittanut ilman kilpailua.
2. Hankinnat on jaettava osiin
EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat on jatkossa jaettava osiin, ellei hankintayksikkö voi erityisestä syystä perustella miksi se ei ole mahdollista. Velvoite astuu voimaan 1.10.2026.
Tämä on suora parannus pk-yrityksille. Aiemmin isot kokonaissopimukset ovat sulkeneet pienet ja keskisuuret yritykset kilpailutuksen ulkopuolelle, koska ne eivät ole voineet tarjota kaikkea kerralla. Osiin jakaminen mahdollistaa osallistumisen omalla erikoisalueella.
3. Markkinakartoitus pakolliseksi yli 10 miljoonan hankinnoissa
Yli 10 miljoonan euron hankinnoissa markkinakartoitus on jatkossa pakollinen. Hankintayksikön on selvitettävä etukäteen, mitä markkinoilla on tarjolla ja ketkä voisivat olla potentiaalisia tarjoajia.
Tämä on hyvä uutinen tarjoajille: hankintayksiköiden on kuunneltava markkinoita ennen kilpailutuksen julkaisemista. Se tarkoittaa realistisempia vaatimuksia ja paremmin valmisteltuja tarjouspyyntöjä.
4. Sidosyksiköiden käyttö tiukentuu
Uudistuksen eniten keskustelua herättänyt muutos koskee sidosyksiköitä — kuntien ja hyvinvointialueiden omia yhtiöitä joilta on voinut ostaa palveluja ilman kilpailutusta.
Jatkossa hankintayksikön on omistettava vähintään 10 prosenttia sidosyksiköstä voidakseen tehdä suorahankintoja ilman kilpailutusta. Monet palvelut, jotka on aiemmin hankittu suoraan omilta yhtiöiltä, tulevat nyt markkinoille kilpailutettaviksi.
Siirtymäajat ovat porrastettuja — olemassa olevia sopimuksia voi hyödyntää 30.6.2027 asti, ja tietyissä tapauksissa vuoteen 2030 saakka.
Mitä tämä tarkoittaa tarjoajalle? Kokonaan uusia markkinoita avautuu. Palvelut joita ei ole koskaan kilpailutettu tulevat nyt julkisille markkinoille.
5. Voimavara-alihankkijoilta vaaditaan todellista työtä
Uudistuksessa tarkennetaan, että voimavara-alihankkijaa voidaan käyttää vain, jos se tosiasiassa tekee töitä hankinnassa. Tilaaja voi tarkastaa myös alihankkijoiden poissulkuperusteet.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Uudistus avaa julkisia markkinoita pk-yrityksille tavalla, jota ei ole nähty vuosiin. Kilpailutuksia tulee enemmän (sidosyksiköiden supistuminen), ne ovat saavutettavampia (osiin jakaminen), ja hankintayksiköiden on aktiivisesti haettava tarjoajia (markkinakartoitus, keskeytysvelvoite).
Samalla prosessit monimutkaistuvat — hankintayksiköiden on perusteltava päätöksensä tarkemmin, ja tarjoajien on pysyttävä ajan tasalla muuttuvista säännöistä.
TenderDesk auttaa pk-yrityksiä pysymään mukana. Tekoäly pisteyttää ja analysoi tarjouspyynnöt puolestasi, ja TenderFlow ohjaa koko tarjousprosessin alusta loppuun.
Lähteet: TEM — Hankintalain uudistus, Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, HE 2/2026 vp